Morjens, tota, aika pitkästä aikaa!
En oikeen usko että kukaan enää pitkään aikaan on tänne päin bittiavaruutta eksynyt, mutta tulinpahan iteseksenikin toteamaan että on muuten aika kuollut tää mun blogisysteemi. Ei jotenkin blogimaailma sopeutunu mun vaihtarielämään. Aika on rynnännyt sellasta vauhtia eteenpäin ettei mitään rajaa, aivan posketonta touhua! On ollu aikas awesome vuosi, enkä nyt edes yritä pelastaa tätä blogitouhua näinä mun vaihtarivuoden loppumetrejä hipovina aikoina (hirveetä kaameeta kaikkia tulee ikävä ja niin edelleen), vaan elelen täällä nyt ja sitten palailen Suomeen, sitten kattelaan ja näkyillään! Oon pahoillani ettei tästä nyt oikeen tullu mitään! Mutta eikais tässä muuta kun että tapaamisiin, pian nähdään! Se pian on niinkin pian kun 29. heinäkuuta, kun rantaudun Suomenmaalle. Ei sitä kesälomaa sitte paljoo Suomessa vietellä, muutto taas Suamen Manchesteriin nääs ja koulunpenkkiä kuluttamaan! (kauhistus) Mutta nyt on alkukesä ja aurinko paistaa eikä huolen häivää, joten menoks ja morjens!
Sydämellisesti terveisiä toivottelee Anselmi
Sunday, May 12, 2013
Friday, November 30, 2012
terveesk
hups
ei oo ollu pitkään aikaan semmonen olo että tekis mieli kirjottaa jotain mitään
ja eihän siitä sillon tuu mitään
oon pari kertaa jotain tekstiä koittanu vääntää mutta tuli vaan kökköö tai ei tullu
kun kirjotan tänne aina vaan tosi hmm, no puran vaan ajatuksia
niin nyt viimeaikoina ei sitten oo ollu a) purkautuvaisia ajatuksia b) ajatuksia ylipäätään. kaks vaihtoehtoo joista kallistun kyllä ekan puoleen. ajatuksia on paljon.
nyt ei tuu kuviakaan. eikä näköjään isoja alkukirjaimiakaan. pöh. oon vähän kipeenä niin siks varmaan tää teksti on näin tällänen. pitäis alkaa oikeesti varmaan ehkä kirjottaan päiväkirjaa(kin).
ja mitä, huomenna on jo joulukuu. aika kuluu hirmuisen vikkelästi. koulupäivät, päivät, illat, aamut, yöt (en edes muista uniani enää melkein ikinä, ja usein tuntuu että oon nukkunu vaan hetken), viikot, kuukaudet. jotenki tuntuu että mä oon hitaampi kun aika, tai en tiedä, elämä. :D oon koko ajan vähän perässä ja hämmentyneenä siitä miten "oho nyt on jo ilta ja oho nyt on jo perjantai ja oho nyt on jo marraskuu eikun oho huomenna on joulukuu".
mutta niin, yhä vieläkin tykkään olla täälä ja kuuluu hyvää. vaikka välillä väsyttää ja haikeuskotikaipuuta ja muuta, mutta se kuuluu asiaan ja elämäänki varmaan ja elämä nyt varmaan oli tässä tapauksessa se asia. on aika pehmeetä arkea, pari kertaa viikossa korista (no se ei kyllä oo pehmeetä), kolme kertaa viikossa kuvista koulussa, kerran viikossa saksantunteja muiden vaihtareiden kanssa. ja joka toinen maanantai koulua täydet kymmenen tuntia. mut se on vaan joka toinen maanantai ja paljon kuvista ja liikuntaa niin ei se haittaa. en tiedä mikä pakkomielle mulla on luetella numeroita vaikka aina sanon että en tykkää niistä eli matikasta. ainiin on mulla koulussa kaikkee mahdollista matikkaa ja kemiaakin. mutta en oikeen henkilökohtasesti välittäis opiskella kemiaa, fysiikkaa, matikkaa tai varmaan kauheesti biologiaakaan enää. mutta täälä se menee koska se on saksaks ja saksa on kivaa.
lueskelin tossa yks päivä yhden toisen vaihtarin, wilman (jos joskus satut lukeen tän niin moi c: ) blogia, ja postausta missä hän (musta on alkanu tuntuun hassulta kirjottaa "se" kun kirjottaa ihmisestä, ehkä se johtuu saksankielestä. mutta silti "hän" tökkää silmään. mikään ei oo hyvin.) kertoo mitä vaihtarivuosi on opettanut jne. ja voin kyllä omastakin puolesta sanoo että on Hyvin Oppinut Olo. nojooplää en halua kuulostaa miltään miltä en halua kuulostaa mut silti. oon oppinu jotain. se on kivaa. ja tykkään kans olla vaihtari.
mutta takasin oppimiseen koska oppiminen on kivaa (ja saksa niinku sanoinki jo) ja elämä.
en tiedä mistä toi elämä tohon tupsahti mutta. no. sanon nyt niin.
nyt aloin miettiin, että mitä sitte oikeesti oon oppinu kun niin kovasti toitotin tota oppimista. no ainakin. saksaa (obviously). avoimuutta (toivottavasti). itsenäisyyttä. ikävöimistä. näkemään kotimaani vähän eri kantilta (näyttää entistä paremmalta, kultaako aika muistoja vai mitä tapahtuu, en tiedä). tuntemaan ihmisiä. espanjaa. kiinaa. portugalia. (siis kieliä). ryyppäämään teetä oikeen kunnolla. syömään hunajaa leivän päällä. ja syömään tuorejuustoo ja banaania tumman leivän päällä. koripalloa. jännittämään entistä vähemmän. syömään kepappii. elämään täällä niin sujuvasti, että en enää edes välttämättä tajua mitä kaikkee oon oppinu kun ne asiat on tullu osaks arkipäivää. kaiken_moista. vois jatkaa listausta mutta en jatka koska on vähän väsy. mut toivottavasti oon oppinu kaikkia hienoja ja yleviä asioita joita en nyt pöpeydessäni tajunnu mainita.
mua muuten häiritsee puhua ittestäni näin paljon mutta silti.
niin, sen jälkeen kun viimeks kirjotin niin on tapahtunu aika paljon juttuja ja reissuja. oli se syysloma, joka oli ihana, oltiin sielä Borkumilla ja Saksa-reissulla ja Telmon synttäreillä ja semmosta. Borkum on sen saaren nimi ja kai myös sen pikkukaupungin joka siellä sijaitsee. siellä keskustassa oli aika paljon semmosta turistisälääkin, mutta oikeesti tykkäsin siitä tosi paljon. koko saaresta. koska siellä oli meri ja karu saariluonto ja meri ja majakka jonka valo kiersi koko saaren ympäri illalla ja ei melkein yhtään autoja ja hyväntuoksuinen ilma ja meri ja laakeaa rantaa silmänkantamattomiin ja meri. tehtiin pyöräreissu yks ilta sinne saaren laitamille, ja sen jälkeen mentiin rannalle ja Telmo soitteli kitaraansa ja myöhemmin mentiin vielä istumaan iltaaa jonkun rantapaarin terassille. siitä päivästä pidin erityisesti.
Saksa-reissu oli toisella lomaviikolla ja se oli ihan sekava ja hullunhauska. koska nähtiin niin paljon lyhyessä ajassa ja ei aina tiedetty missä ollaan ja mihin ollaan menossa, ja oli mahtavaa seikkailla kaikkien muiden vaihtareitten kanssa niin (toisaalta) monta päivää ja niin tiiviisti yhdessä. sen reissun jälkeen tuli hetkeks tosi tyhjä olo kun tuli kotiin. mutta niin, meidän kohteita oli Erfurt (oho en oo enää ees varmaa että kirjotetaanko se noin), Weimar, Berliini, Potsdam ja sitten Volkswagen-autotehdaskaupunkihärpäke. kaikki oli kiinnostavaa ja en nukkunu liikaa ja söin liikaa roskaruokaa ja otin paljon kuvia ja tutustuin lisää vaihtarisiskoksiin ja -veljeksiin ja näin berliinin kaikkina vuorokaudenaikoina ja rakastuin Berliiniin entistä enemmän ja bussimatkustin iloisesti en tiedä kuinka monta sataa kilometriä ja kävin museossa suurinpiirtein joka päivä väh. kerran ja eksyin Berliinin Bundestagin yläkertaan (en onneks yksin) ja opin tekeen kaksarin tosi hyvin (thumbs up) ja häröiltiin vaan yleisesti ympäriinsä ja partyiltiin ja laulettiin i'm yoursia ja oli lystiä. ja löysin elämäni rakkauden: nougat bits-murot!
mä en nyt tiedä kuinka paljon ketään kiinnostaa että opin tekeen kaksarin tosi hyvin yms. mutta kun alan kirjottaa niin sitten en lopeta että niin, pääsin nyt vauhtiin eikä kukaan mua pysäytä
joskus aikasemmin taisin selittää että "joo kaikki exvaihtarit sanoo että niitä aina väsytti kauheesti aluks ku oli uus kieli ja kaikkee mut mua ei ikinä väsytä" mut nyt marraskuussa kyllä niin tapahtu. mutta ei mitenkään liikaa tai hirveesti, mutta oli kuitenkin jotenkin laiska kuukausi ja tuli vietettyä siestaa aika aktiivisesti. en esimerkiks piirtäny paljon yhtään mutta nyt innostuin taas. ainaki hetkeks varmaan. c: oho joka toinen lause alkaa sanalla mutta.
aika monena viikonloppuna oon ollu tien tai ratakiskojen päällä, viikko syysloman jälkeen oli vaihtaritapaaminen bremenissä (jeejeejee) ja viime viikonloppuna oltiin amsterdamissa (no jeejeejee!). sekin on hirveen kaameen mielenkiintonen paikka. tekis mieli uusiks sinne ja vähäsen äkkiä. se ei oo kuulemma edes kovin paljon helsinkiä isompi (mä en tiedä mitään mutta mulle sanottiin niin), mutta se tuntu paljon isommalta. tai vähintään täysin erilaiselta. joka paikka oli niin täynnä kaikkea. sielä vois seikkailla vaikka kuinka kauan. vaan kierrellä katuja ympäriinsä ja ittensä pökerryksiin. ja oltiin Van Gogh-museossa! vautsivauvau. amsterdamissa oli välillä jotenkin tosi epätodellinen olo, oli vaikeeta tajuta että oon oikeesti sielä, en tiedä miks, oon vaan ajatellu niin kauan että sinne olis huippua päästä ja sit oon miettiny millasta sielä ehkä on (ennakkoluulot on pyllystä mut silti), ja sitten OLIN sielä.
tällä viikolla täälä kotosalla avattiin joulumarkkinat keskustassa, ja ne kestää jouluun asti. (no eiku pääsiäiseen ne joulumarkkinat kestää) anyways, jipii joulufiilis! onhan toisaalta outoo olla joulu ekaa kertaa ilman ikiomaa perhettä, mutta odotan kuitenkin innolla että millanen joulu täälä tän perheen kanssa tulee. koska mun on niin hyvä olla täälä niin uskon että tulee mukavainen joulukin. pitäis keksiä jotain lahjuksiakin. en oikeen tiedä mitä. äiti lähetä lisää suomisuklaata niin kaikki pulmat on ratkaistu.
ens viikolla ollaan suunniteltu parin muun suomivaihtarin kans itsenäisyyspäivän juhlistusta yhdessä, toivottavasti natsaa suunnitelmat. haluun suomeilla oikeen kunnolla pitkästä aikaa! mitä se sitte tarkottaakaan. luultavasti hyvää seuraa ja ruakaa. 8) ja ens viikonloppuna seuraava sleepover Oldenburgissa. hehee.
KAMMOTTAVAA kirjotin näin pitkästi! ei kukaan tänne asti lue. jee nyt voin kirjottaa tänne loppuun jotain ääri_noloa koska kukaan ei ikinä selviä tänne asti. okei en uskalla. anyways, joskus myöhemmin kuvia sitten! ja isoja alkukirjaimia! pusipusihalihali terveisin anselmi
kiitos.
ei oo ollu pitkään aikaan semmonen olo että tekis mieli kirjottaa jotain mitään
ja eihän siitä sillon tuu mitään
oon pari kertaa jotain tekstiä koittanu vääntää mutta tuli vaan kökköö tai ei tullu
kun kirjotan tänne aina vaan tosi hmm, no puran vaan ajatuksia
niin nyt viimeaikoina ei sitten oo ollu a) purkautuvaisia ajatuksia b) ajatuksia ylipäätään. kaks vaihtoehtoo joista kallistun kyllä ekan puoleen. ajatuksia on paljon.
nyt ei tuu kuviakaan. eikä näköjään isoja alkukirjaimiakaan. pöh. oon vähän kipeenä niin siks varmaan tää teksti on näin tällänen. pitäis alkaa oikeesti varmaan ehkä kirjottaan päiväkirjaa(kin).
ja mitä, huomenna on jo joulukuu. aika kuluu hirmuisen vikkelästi. koulupäivät, päivät, illat, aamut, yöt (en edes muista uniani enää melkein ikinä, ja usein tuntuu että oon nukkunu vaan hetken), viikot, kuukaudet. jotenki tuntuu että mä oon hitaampi kun aika, tai en tiedä, elämä. :D oon koko ajan vähän perässä ja hämmentyneenä siitä miten "oho nyt on jo ilta ja oho nyt on jo perjantai ja oho nyt on jo marraskuu eikun oho huomenna on joulukuu".
mutta niin, yhä vieläkin tykkään olla täälä ja kuuluu hyvää. vaikka välillä väsyttää ja haikeuskotikaipuuta ja muuta, mutta se kuuluu asiaan ja elämäänki varmaan ja elämä nyt varmaan oli tässä tapauksessa se asia. on aika pehmeetä arkea, pari kertaa viikossa korista (no se ei kyllä oo pehmeetä), kolme kertaa viikossa kuvista koulussa, kerran viikossa saksantunteja muiden vaihtareiden kanssa. ja joka toinen maanantai koulua täydet kymmenen tuntia. mut se on vaan joka toinen maanantai ja paljon kuvista ja liikuntaa niin ei se haittaa. en tiedä mikä pakkomielle mulla on luetella numeroita vaikka aina sanon että en tykkää niistä eli matikasta. ainiin on mulla koulussa kaikkee mahdollista matikkaa ja kemiaakin. mutta en oikeen henkilökohtasesti välittäis opiskella kemiaa, fysiikkaa, matikkaa tai varmaan kauheesti biologiaakaan enää. mutta täälä se menee koska se on saksaks ja saksa on kivaa.
lueskelin tossa yks päivä yhden toisen vaihtarin, wilman (jos joskus satut lukeen tän niin moi c: ) blogia, ja postausta missä hän (musta on alkanu tuntuun hassulta kirjottaa "se" kun kirjottaa ihmisestä, ehkä se johtuu saksankielestä. mutta silti "hän" tökkää silmään. mikään ei oo hyvin.) kertoo mitä vaihtarivuosi on opettanut jne. ja voin kyllä omastakin puolesta sanoo että on Hyvin Oppinut Olo. nojooplää en halua kuulostaa miltään miltä en halua kuulostaa mut silti. oon oppinu jotain. se on kivaa. ja tykkään kans olla vaihtari.
mutta takasin oppimiseen koska oppiminen on kivaa (ja saksa niinku sanoinki jo) ja elämä.
en tiedä mistä toi elämä tohon tupsahti mutta. no. sanon nyt niin.
nyt aloin miettiin, että mitä sitte oikeesti oon oppinu kun niin kovasti toitotin tota oppimista. no ainakin. saksaa (obviously). avoimuutta (toivottavasti). itsenäisyyttä. ikävöimistä. näkemään kotimaani vähän eri kantilta (näyttää entistä paremmalta, kultaako aika muistoja vai mitä tapahtuu, en tiedä). tuntemaan ihmisiä. espanjaa. kiinaa. portugalia. (siis kieliä). ryyppäämään teetä oikeen kunnolla. syömään hunajaa leivän päällä. ja syömään tuorejuustoo ja banaania tumman leivän päällä. koripalloa. jännittämään entistä vähemmän. syömään kepappii. elämään täällä niin sujuvasti, että en enää edes välttämättä tajua mitä kaikkee oon oppinu kun ne asiat on tullu osaks arkipäivää. kaiken_moista. vois jatkaa listausta mutta en jatka koska on vähän väsy. mut toivottavasti oon oppinu kaikkia hienoja ja yleviä asioita joita en nyt pöpeydessäni tajunnu mainita.
mua muuten häiritsee puhua ittestäni näin paljon mutta silti.
niin, sen jälkeen kun viimeks kirjotin niin on tapahtunu aika paljon juttuja ja reissuja. oli se syysloma, joka oli ihana, oltiin sielä Borkumilla ja Saksa-reissulla ja Telmon synttäreillä ja semmosta. Borkum on sen saaren nimi ja kai myös sen pikkukaupungin joka siellä sijaitsee. siellä keskustassa oli aika paljon semmosta turistisälääkin, mutta oikeesti tykkäsin siitä tosi paljon. koko saaresta. koska siellä oli meri ja karu saariluonto ja meri ja majakka jonka valo kiersi koko saaren ympäri illalla ja ei melkein yhtään autoja ja hyväntuoksuinen ilma ja meri ja laakeaa rantaa silmänkantamattomiin ja meri. tehtiin pyöräreissu yks ilta sinne saaren laitamille, ja sen jälkeen mentiin rannalle ja Telmo soitteli kitaraansa ja myöhemmin mentiin vielä istumaan iltaaa jonkun rantapaarin terassille. siitä päivästä pidin erityisesti.
Saksa-reissu oli toisella lomaviikolla ja se oli ihan sekava ja hullunhauska. koska nähtiin niin paljon lyhyessä ajassa ja ei aina tiedetty missä ollaan ja mihin ollaan menossa, ja oli mahtavaa seikkailla kaikkien muiden vaihtareitten kanssa niin (toisaalta) monta päivää ja niin tiiviisti yhdessä. sen reissun jälkeen tuli hetkeks tosi tyhjä olo kun tuli kotiin. mutta niin, meidän kohteita oli Erfurt (oho en oo enää ees varmaa että kirjotetaanko se noin), Weimar, Berliini, Potsdam ja sitten Volkswagen-autotehdaskaupunkihärpäke. kaikki oli kiinnostavaa ja en nukkunu liikaa ja söin liikaa roskaruokaa ja otin paljon kuvia ja tutustuin lisää vaihtarisiskoksiin ja -veljeksiin ja näin berliinin kaikkina vuorokaudenaikoina ja rakastuin Berliiniin entistä enemmän ja bussimatkustin iloisesti en tiedä kuinka monta sataa kilometriä ja kävin museossa suurinpiirtein joka päivä väh. kerran ja eksyin Berliinin Bundestagin yläkertaan (en onneks yksin) ja opin tekeen kaksarin tosi hyvin (thumbs up) ja häröiltiin vaan yleisesti ympäriinsä ja partyiltiin ja laulettiin i'm yoursia ja oli lystiä. ja löysin elämäni rakkauden: nougat bits-murot!
mä en nyt tiedä kuinka paljon ketään kiinnostaa että opin tekeen kaksarin tosi hyvin yms. mutta kun alan kirjottaa niin sitten en lopeta että niin, pääsin nyt vauhtiin eikä kukaan mua pysäytä
joskus aikasemmin taisin selittää että "joo kaikki exvaihtarit sanoo että niitä aina väsytti kauheesti aluks ku oli uus kieli ja kaikkee mut mua ei ikinä väsytä" mut nyt marraskuussa kyllä niin tapahtu. mutta ei mitenkään liikaa tai hirveesti, mutta oli kuitenkin jotenkin laiska kuukausi ja tuli vietettyä siestaa aika aktiivisesti. en esimerkiks piirtäny paljon yhtään mutta nyt innostuin taas. ainaki hetkeks varmaan. c: oho joka toinen lause alkaa sanalla mutta.
aika monena viikonloppuna oon ollu tien tai ratakiskojen päällä, viikko syysloman jälkeen oli vaihtaritapaaminen bremenissä (jeejeejee) ja viime viikonloppuna oltiin amsterdamissa (no jeejeejee!). sekin on hirveen kaameen mielenkiintonen paikka. tekis mieli uusiks sinne ja vähäsen äkkiä. se ei oo kuulemma edes kovin paljon helsinkiä isompi (mä en tiedä mitään mutta mulle sanottiin niin), mutta se tuntu paljon isommalta. tai vähintään täysin erilaiselta. joka paikka oli niin täynnä kaikkea. sielä vois seikkailla vaikka kuinka kauan. vaan kierrellä katuja ympäriinsä ja ittensä pökerryksiin. ja oltiin Van Gogh-museossa! vautsivauvau. amsterdamissa oli välillä jotenkin tosi epätodellinen olo, oli vaikeeta tajuta että oon oikeesti sielä, en tiedä miks, oon vaan ajatellu niin kauan että sinne olis huippua päästä ja sit oon miettiny millasta sielä ehkä on (ennakkoluulot on pyllystä mut silti), ja sitten OLIN sielä.
tällä viikolla täälä kotosalla avattiin joulumarkkinat keskustassa, ja ne kestää jouluun asti. (no eiku pääsiäiseen ne joulumarkkinat kestää) anyways, jipii joulufiilis! onhan toisaalta outoo olla joulu ekaa kertaa ilman ikiomaa perhettä, mutta odotan kuitenkin innolla että millanen joulu täälä tän perheen kanssa tulee. koska mun on niin hyvä olla täälä niin uskon että tulee mukavainen joulukin. pitäis keksiä jotain lahjuksiakin. en oikeen tiedä mitä. äiti lähetä lisää suomisuklaata niin kaikki pulmat on ratkaistu.
ens viikolla ollaan suunniteltu parin muun suomivaihtarin kans itsenäisyyspäivän juhlistusta yhdessä, toivottavasti natsaa suunnitelmat. haluun suomeilla oikeen kunnolla pitkästä aikaa! mitä se sitte tarkottaakaan. luultavasti hyvää seuraa ja ruakaa. 8) ja ens viikonloppuna seuraava sleepover Oldenburgissa. hehee.
KAMMOTTAVAA kirjotin näin pitkästi! ei kukaan tänne asti lue. jee nyt voin kirjottaa tänne loppuun jotain ääri_noloa koska kukaan ei ikinä selviä tänne asti. okei en uskalla. anyways, joskus myöhemmin kuvia sitten! ja isoja alkukirjaimia! pusipusihalihali terveisin anselmi
kiitos.
Thursday, October 18, 2012
Tänään oli kuuma
Oli meinaan päivällä 20 astetta lämmintä. On ollu jo pari viikkoo vähä viileempää, mutta tänään olikin yhtäkkiä noin lämmin. Uujee! Mulle oli aikasemmin kerrottu että joskus sattuu tuleen "kultainen lokakuu" ja on tosi lämmintä mut ajattelin että ne vaan huijaa. Mutta näköjään se oli totta. No ei haittaa mua!
 |
| Oli pakko pysähtyä ottaan kuva kun oli niin siistii aamulla koulumatkan varrella. Musta tuntuu et melkein joka aamu taivas on ihan vaaleenpunanen kun katon ikkunasta ulos. Tai sitten vaan en muista niitä harmaita aamuja niin hyvin. |
 |
| Siinä niitä hömelöitä nyt sitte! 8) |
On kuitenki kivaa palata taas kouluun, MUTTA ekaks tärkein, eli kahden viikon syysloma, ja sitten vasta kouluun! Viikonloppuna sitte vähä diskodiskopartypartya luultavasti. Ja maanantaista keskiviikkoon ollaan muiden meppeniläisten vaihtareiden ja yhden hostäidin kans Borkum-saarella Pohjanmerellä (eiks sen nimi ookki se suomeks? hihi), hihii, odotan aina innolla sitä kun pääsen merelle. <3 Ja sitten tokalla lomaviikolla ollaan kuus päivää Deutschland Reisella eli Saksa-reissulla muiden tän alueen vaihtareiden kanssa! Ajellaan bussilla esim. Berliiniin ja Potsdamiin ja Berliiniin ja Erfurttiin ja Berliiniin ja ai niin Berliinin. Tykkään Berliinistä. Vähän. Ehkä. Ja odotan tota reissua vähän niinkun innolla. Ehkä.  |
| Tänään oli kaikista nätein syksypäivä mitä oon ikinä Saksassa nähny. c: |
 |
| :) |
Noni nyt tuli tämmönen hassu hehkutusteksti, johtuu varmaan siitä auringosta. Aurinkoisia terkkuleita Suameen! Toivottavasti nyt arska paistaa sieläkin kaikkien niiden tulvien jälkeen. c:
Thursday, September 27, 2012
ICH LIEBE WEINTRAUBEN
(toi otsikko on tärkee lause koska se on totta ja mun hostäiti ostaa melkein joka päivä viinirypäleitä ku kaikki tykkää niistä ja se on kivaa)
Tervee! En oo varmaan aika pitkään aikaan kirjotellu mitään, eikä siihen oikeestaan oo mitään erityistä syytä. Välillä oon vähän kiireisempi ja välillä vähän vähemmän, että kyllä periaatteesa olis aikaakin joskus kirjotella mutta käytännössä ei. Oon tällä hetkellä käytännössä toista viikkoo kielikurssilla enkä periaatteessa käy ollenkaan normaalia koulua mutta käytännössä käyn. Koska kielikurssi on vaan klo 8-12.15 niin maanantai- ja tiistai-iltapäivisin pystyn käymään koulussa kuvistunneilla 11. luokan kans. En ees periaatteeessa muista mitä oon selittäny tästä luokkajutusta mutta siis periaatteessa oon nytte 10. luokalla mut tällä hetkellä mulla ei käytännössä oon yhtään tunteja 10. luokan kans. Ja nyt käytännössä lopetan tän periaatteessakäytännössä-väännön. Ei ollu ees vitsikästä, mut oon kai sen verran vieraantunu suomen kielestä että mun mielestä se oli hauskaa, ainakin aluks ja ainakin vähän.
Mutta joo, vähän aikaa sitten olin vielä ihan hämmentyny kaikesta, sillai tosi positiivisella tavalla. Mutta sitte olin vähän yli viikon koulussa ja se alko jo melkein tuntuun tavallaan normaalilta, mut sitten meidät vaihtarit heitettiinki kielikurssille ja kaikki päivät onkin nyt ihan erilaisia kun koulussa. Niin nyt oon taas tavallaan hämmentyny ja se on kivaa. Tai ei hämmentyny oo oikee sana mut semmonen kiva tunne kun aina yhtäkkiä tapahtuu jotain randomia. Niin kun yks päivä viime viikolla mentiin kielikurssin jälkeen puolivahingossa johonkin Vanhojen Ihmisten Hienoon Ravintolaan neljän muun vaihtarin kans, kun ei tajuttu et se on oikeesti niin hieno paikka kun pari naista kerto et sieltä saa halpoja ranskiksia. Eikä sieltä edes saanu ranskiksia ja naurettiin vaan koko ajan ja tilattiin kaks kallista annosta. (Ainaki opiskelijabudjetille kallista! Ja jos vertaa Döneriin joka maksaa parhaassa tapauksessa 3€) Ja oli muuten maukas ateria, hehee!
On ollu tosi mukavaa tuola kielikurssilla, kun meitä on sielä suurinpiirtein 10 vaihtaria (en jaksa laskee hehe) neljästä eri kaupungista/kunnasta, siis saksalaisista kaupungeista ja ollaan kotosin varmaan seittemästä eri maasta. Ja en oikeesti jaksa laskee monestako maasta tullaan, ajattelen joka päivä niin paljon. Haha rankkaa. Mut siis tarkotan että kun joka päivä puhuu englantia ja saksaa ja opiskelee saksaa ja vieläki kaikki tuntuu niin uudelta ja jännältä, ja on niin paljon asioita mitä pitäis tehdä, niin jotenki sit kun on kotona niin välillä en jaksa ajatella yhtään edes yksinkertasia laskuja tai mitään! :D Ja välillä tunnen itteni tosi tyhmäks kun en muista monien ihmisten nimiä tai jotain yksinkertasia asioita, mut luulen että osasyy on se että kaikki päivät ja kieli on niin erilaisia kun ennen, ja aivot on jotenki ylikuormittunu! Terveisin aivokirurgian tohtorivääpeli Anni. Mää meinaan tiän näistä kaiken. (Oikeesti oon vaan tyhmä! :D)
Kriiseilin jossain vaiheessa sen kans että mitä haluaisin harrastaa ja tehdä täälä, kun kaikki tuntu niin kivalta. Juu on kyllä vaikeeta elämää ja suuria ongelmia. Päätin jatkaa koripalloo, se on niin lystiä! Ja varsinki se on hauskaa kun muut on pelannu jo monta vuotta ja mä alotin just! ;) Ja oon nyt partiossakin, käyn sielä joka toinen viikko lähikaupungissa. Luultavasti. Se on ihan alussa vasta ni en oo varma. Mutta se on hauskaa koska voin mennä joka kerta junalla ja rakastan junamatkoja. Mutta haluaisin myöski skeitata ja juosta ja valokuvata ja joogata ja tehdä vapaaehtoistyötä. Ei muuta. Hehe. Ja toisaalta taas en halua vaan koko ajan tehdä jotain vaan haluan kattella tähtitaivasta ja auringonlaskua ja -nousua ja mennä meren rannalle. (Onko se yhdyssana?)
Pari päivää sitten oli eniten ikävä kotiin mitä on ollu koko aikana kun oon ollu täälä. Mutta ei se ollu mitenkään sietämätöntä. Joskus tulee ikävä, mutta aina kuitenkin oon sitä mieltä, että mä oikeeti haluan olla täälä. Ja jotenkin nyt kun oon täälä ja alotan oikeestaan kaiken alusta, kieltä ja ihmissuhteita myöten, niin tulee ajateltua tosi paljon kaikkea, hmm en tiedä, hehe elämän suuria kysymyksiä. Esim. Mikä on elämän tarkotus ja mikä on tärkeetä. No joo. Mutta siis kun oikeesti tämmönen pieni laspi alkaa vähitellen tajuaan miten paljon kaikkee täälä maapallolla on ja tapahtuu. En usko että puhun pelkästään omasta puolestani kun sanon että se on oikeesti totta, että on helpompi tajuta asioita kun itte näkee ja kokee tai kuulee joltain paikalliselta jotain, eikä vaan kuule asioita mutkan kautta tai lue sanomalehdistä. Tällä hetkellä oon vaan tosi kiinnostunu ja innostunu kaikesta. Esim. Chilen poliittisesta tilanteesta ja afrikkalaisista rumpurytmeistä. Ja tuntuu että haluaisin tietää Suomesta enemmän, että voisin sillai kivasti pätee aina kaikille täälä kun ne kysyy jotain Suomesta. No hehe muutenkin.
Jotenkin on helpompi kirjottaa tänne kun tiedän että en nää ketään joka tätä lukee tosi pitkään aikaan, että jos sanon jotain hirmusen noloo niin ei kukaan muista sitä kuitenkaan enää kun tuun takasin Suomeen. Kyllä mä oikeesti sensuroin kaikkee mutta en niin paljon kun ennen. Ehkä se on vaan ihan hyvä. Välillä mietityttää että millasen kuvan tää blogi antaa musta kun kirjotan tänne niin harvoin ja en läheskään kaikkea. Välillä tuntuu että vaikutan oikeen perusvaihtaristereotypialta; "JEE JEE KAIKKI ON NIIN UUTTA JA IHMEELLISTÄ TÄÄLÄ ON IHAN PARASTA JEE MUKAVII IHMISII JA TOSI RENTOO JEE JA OON IHAN UNOHTANU SUOMEN KIELEN SIIS IIK" mutta sitte taas esim. tää postaus vaikuttaa varmaan joltain kevyeltä psykologistelulta. Hups toi ei varmaan oo mikään sana. No jaa, kai se on vähän kaikissa medioissa (lol mun blogi ei oo mikään media) niin että on vaikee tietää mikä on koko totuus. Mutta en ainaskaan halua pitää tätä blogia vaan siks että hehkuttaisin ja todistelisin koko ajan kuinka upeeta ja mahtavaa mun uus elämä on täälä ja kuinka monta uutta kaveria oon keränny. Ja sitte seuraavaks heti kuva jossa on mun uusia kavereita. Hehe. Vänkää. Tulipas tekopyhä olo! :D
Tervee! En oo varmaan aika pitkään aikaan kirjotellu mitään, eikä siihen oikeestaan oo mitään erityistä syytä. Välillä oon vähän kiireisempi ja välillä vähän vähemmän, että kyllä periaatteesa olis aikaakin joskus kirjotella mutta käytännössä ei. Oon tällä hetkellä käytännössä toista viikkoo kielikurssilla enkä periaatteessa käy ollenkaan normaalia koulua mutta käytännössä käyn. Koska kielikurssi on vaan klo 8-12.15 niin maanantai- ja tiistai-iltapäivisin pystyn käymään koulussa kuvistunneilla 11. luokan kans. En ees periaatteeessa muista mitä oon selittäny tästä luokkajutusta mutta siis periaatteessa oon nytte 10. luokalla mut tällä hetkellä mulla ei käytännössä oon yhtään tunteja 10. luokan kans. Ja nyt käytännössä lopetan tän periaatteessakäytännössä-väännön. Ei ollu ees vitsikästä, mut oon kai sen verran vieraantunu suomen kielestä että mun mielestä se oli hauskaa, ainakin aluks ja ainakin vähän.
Mutta joo, vähän aikaa sitten olin vielä ihan hämmentyny kaikesta, sillai tosi positiivisella tavalla. Mutta sitte olin vähän yli viikon koulussa ja se alko jo melkein tuntuun tavallaan normaalilta, mut sitten meidät vaihtarit heitettiinki kielikurssille ja kaikki päivät onkin nyt ihan erilaisia kun koulussa. Niin nyt oon taas tavallaan hämmentyny ja se on kivaa. Tai ei hämmentyny oo oikee sana mut semmonen kiva tunne kun aina yhtäkkiä tapahtuu jotain randomia. Niin kun yks päivä viime viikolla mentiin kielikurssin jälkeen puolivahingossa johonkin Vanhojen Ihmisten Hienoon Ravintolaan neljän muun vaihtarin kans, kun ei tajuttu et se on oikeesti niin hieno paikka kun pari naista kerto et sieltä saa halpoja ranskiksia. Eikä sieltä edes saanu ranskiksia ja naurettiin vaan koko ajan ja tilattiin kaks kallista annosta. (Ainaki opiskelijabudjetille kallista! Ja jos vertaa Döneriin joka maksaa parhaassa tapauksessa 3€) Ja oli muuten maukas ateria, hehee!
On ollu tosi mukavaa tuola kielikurssilla, kun meitä on sielä suurinpiirtein 10 vaihtaria (en jaksa laskee hehe) neljästä eri kaupungista/kunnasta, siis saksalaisista kaupungeista ja ollaan kotosin varmaan seittemästä eri maasta. Ja en oikeesti jaksa laskee monestako maasta tullaan, ajattelen joka päivä niin paljon. Haha rankkaa. Mut siis tarkotan että kun joka päivä puhuu englantia ja saksaa ja opiskelee saksaa ja vieläki kaikki tuntuu niin uudelta ja jännältä, ja on niin paljon asioita mitä pitäis tehdä, niin jotenki sit kun on kotona niin välillä en jaksa ajatella yhtään edes yksinkertasia laskuja tai mitään! :D Ja välillä tunnen itteni tosi tyhmäks kun en muista monien ihmisten nimiä tai jotain yksinkertasia asioita, mut luulen että osasyy on se että kaikki päivät ja kieli on niin erilaisia kun ennen, ja aivot on jotenki ylikuormittunu! Terveisin aivokirurgian tohtorivääpeli Anni. Mää meinaan tiän näistä kaiken. (Oikeesti oon vaan tyhmä! :D)
Kriiseilin jossain vaiheessa sen kans että mitä haluaisin harrastaa ja tehdä täälä, kun kaikki tuntu niin kivalta. Juu on kyllä vaikeeta elämää ja suuria ongelmia. Päätin jatkaa koripalloo, se on niin lystiä! Ja varsinki se on hauskaa kun muut on pelannu jo monta vuotta ja mä alotin just! ;) Ja oon nyt partiossakin, käyn sielä joka toinen viikko lähikaupungissa. Luultavasti. Se on ihan alussa vasta ni en oo varma. Mutta se on hauskaa koska voin mennä joka kerta junalla ja rakastan junamatkoja. Mutta haluaisin myöski skeitata ja juosta ja valokuvata ja joogata ja tehdä vapaaehtoistyötä. Ei muuta. Hehe. Ja toisaalta taas en halua vaan koko ajan tehdä jotain vaan haluan kattella tähtitaivasta ja auringonlaskua ja -nousua ja mennä meren rannalle. (Onko se yhdyssana?)
Pari päivää sitten oli eniten ikävä kotiin mitä on ollu koko aikana kun oon ollu täälä. Mutta ei se ollu mitenkään sietämätöntä. Joskus tulee ikävä, mutta aina kuitenkin oon sitä mieltä, että mä oikeeti haluan olla täälä. Ja jotenkin nyt kun oon täälä ja alotan oikeestaan kaiken alusta, kieltä ja ihmissuhteita myöten, niin tulee ajateltua tosi paljon kaikkea, hmm en tiedä, hehe elämän suuria kysymyksiä. Esim. Mikä on elämän tarkotus ja mikä on tärkeetä. No joo. Mutta siis kun oikeesti tämmönen pieni laspi alkaa vähitellen tajuaan miten paljon kaikkee täälä maapallolla on ja tapahtuu. En usko että puhun pelkästään omasta puolestani kun sanon että se on oikeesti totta, että on helpompi tajuta asioita kun itte näkee ja kokee tai kuulee joltain paikalliselta jotain, eikä vaan kuule asioita mutkan kautta tai lue sanomalehdistä. Tällä hetkellä oon vaan tosi kiinnostunu ja innostunu kaikesta. Esim. Chilen poliittisesta tilanteesta ja afrikkalaisista rumpurytmeistä. Ja tuntuu että haluaisin tietää Suomesta enemmän, että voisin sillai kivasti pätee aina kaikille täälä kun ne kysyy jotain Suomesta. No hehe muutenkin.
Jotenkin on helpompi kirjottaa tänne kun tiedän että en nää ketään joka tätä lukee tosi pitkään aikaan, että jos sanon jotain hirmusen noloo niin ei kukaan muista sitä kuitenkaan enää kun tuun takasin Suomeen. Kyllä mä oikeesti sensuroin kaikkee mutta en niin paljon kun ennen. Ehkä se on vaan ihan hyvä. Välillä mietityttää että millasen kuvan tää blogi antaa musta kun kirjotan tänne niin harvoin ja en läheskään kaikkea. Välillä tuntuu että vaikutan oikeen perusvaihtaristereotypialta; "JEE JEE KAIKKI ON NIIN UUTTA JA IHMEELLISTÄ TÄÄLÄ ON IHAN PARASTA JEE MUKAVII IHMISII JA TOSI RENTOO JEE JA OON IHAN UNOHTANU SUOMEN KIELEN SIIS IIK" mutta sitte taas esim. tää postaus vaikuttaa varmaan joltain kevyeltä psykologistelulta. Hups toi ei varmaan oo mikään sana. No jaa, kai se on vähän kaikissa medioissa (lol mun blogi ei oo mikään media) niin että on vaikee tietää mikä on koko totuus. Mutta en ainaskaan halua pitää tätä blogia vaan siks että hehkuttaisin ja todistelisin koko ajan kuinka upeeta ja mahtavaa mun uus elämä on täälä ja kuinka monta uutta kaveria oon keränny. Ja sitte seuraavaks heti kuva jossa on mun uusia kavereita. Hehe. Vänkää. Tulipas tekopyhä olo! :D
 |
| Altstadtfestissä naapurikaupungissa muiden vaihtareiden ja ex-vaihtareiden kans. En osaa suomentaa tota tapahtumaa kauheen hyvin mutta se oli semmonen festivaalikarnevaali joka oli pari viikkoo sitten. Oli awesomea! |
 |
| Asuin viikon ajan toisessa perheessä kun omat vanhemmat oli lomamatkalla, ja tältä näytti reitti koulusta kotiin sen viikon ajan. Se oli vähän metsämmässä. Otin tän kuvan vaan nopeesti puhelimella kun toi valo siivilöity niin kauniisti puiden välistä mut nyt se näyttää vaan kuraselta. Mielikuvitelkaa se yhtä kauniiks kun se oli oikeesti. |
 |
| Mää kasvatan etuhiuksia pois ja operaatio on nyt tässä vaiheessa. Näyttää siltä ettei hyvältä näytä. Ehkä parin vuoden päästä! Hehe ihan sama ne on vaan karvoja! Eikö. |
 |
| Tää on näkymä meidän kielikurssiluokan ikkunasta. Aika perus Meppen-lähiö-katu-näkymä. Tommonen soma talo ja soma puutarha (joka ei oikeestaan näy) ja polkupyörä. Aina polkupyöriä kaikkialla ja kaikki kulkee pyörällä kaikkialle. Tykkään! Paljonpaljonpaljon terkkuja Suomeen! <3Anselmi |
Wednesday, September 5, 2012
höhöö
Heissuliveijaa ja moiksulimoi! Eka koulupäivä takana, eikä tarvinnu feikata tota hymyä joten hyvin meni! :) (Vai näytänkö siltä et oon purkahtamaisillani itkuun? No ainaki tarkotin hymyä! hehe) Oon 10. luokalla joten meillä on vielä oma luokka. Muut on enimmäkseen vuoden mua nuorempia, jos ymmärsin oikein. Kuulemma ehkä joulun jälkeen vaihdan ylemmälle luokalle kun (ja jos ehehe) saksa sujuu jo paremmin. Tänään mulla oli oman luokan kans hissaa ja mantsaa. Mulla on ihan sama lukkari kun muillakin, paitsi latinan/ranskan jätin pois koska mulla ei oo kummastakaan mitään hajua. En kyllä väitä et mulla olis ollu hissasta tai mantsastakaan mitään hajua mut anyway. :D Aamulla mulla oli kuvista eri ryhmän kanssa, mutta luulen että vaihdan sen kuviksen musiikkiin koska sielä on suurin osa mun luokkalaisista. Luokkakaverit vaikuttaa mukavilta, ja pari tyttöä autto mua hankkiin itelleni kirjat jne. Koulun jälkeen jäin parin mun luokkalaisen tytön kans koulun järjestämiin korisharkkoihin, ja luulen että meen sinne ens keskiviikkonakin. Pian lähden tapaamaan hostäitin kaveria jolla on oma ateljee keskustassa, ja huomenna hostäidin kanssa soutelemaan! En tiedä vielä oonko ens viikollakin koulussa vai alkaako meillä vaihtareilla kuuden viikon kielikurssi. Mutta toivottavasti kuulen jotain siitä ennen ens maanantainta heehee. Itelleni kielikurssi on ok, mutta olis myös ok jos sitä ei järjestetäkkään. Pystyin koulussa puhuun jotain asioita myös saksaks niin että sain asiani sanottua. (Jipii!!) Ja koulussa näkis paikallisia oman ikäsiä joka ois ihan jees. Mutta muut vaihtarit jotka on täälä Meppenissä ei oo kai kauheesti ennen opiskellu saksaa, joten ehkä olis mukava että se kurssi järjestyis. Ja niin, perjantaina Lingeniin (kaupunki tossa lähellä) tsekkaamaan millasta partiotoimintaa sielä on. Ja la-su meillä on tän alueen eka vaihtaritapaaminen/sleepover Oldenburgissa, jiauh! Kattellaan nyt miten tää arki lähtee tästä sujumaan, toivottavasti ihan mukavasti. =) Ja toivottavasti Suomeen kuuluu hyvää!
Tuesday, September 4, 2012
Moi! Tänään on mun viimenen lomapäivä, tai no kävin jo koululla tapaamassa jotain tärkeetä henkilöä joka kerto mitä aineita mulla sitten on huomisesta alkaen kun koulu alkaa. Eli huomenna kouluun! Takana on about kolmen kuukauden kesäloma joten ei varmaan tuu oleen ihan mikään pehmee lasku. :D Mutta on hauska nähdä mitä tapahtuu sitten kun mullakin oikeesti alkaa arkielämä täälä, enkä vaan lomaile ja turisteile ympäriinsä. (Ei sillä että lomailussa olis jotain vikaa) Tossa alussa on kuvia viimesistä lomapäivistä. Kolme ekaa on viime lauantailta, kun oltiin hostperheen kanssa Frankfurtissa saattamassa mun hostveljeä, joka lähti vuodeks vapaaehtoistyöhön Afrikkaan. Tykkäsin kovasti Frankfurtista, kierreltiin hostsiskon kaa ympäriinsä ja otin paljonpaljon kuvia! Ja syötiin marokkolaista ruokaa yhdessä pienessä ihanassa ravintolassa. Tykkäsin Frankfurtista tosi paljon! (oho sanoin sen jo) Kolme viimestä kuvaa on eiliseltä ja toissapäivältä, kun oltiin kolmen muun täälä Meppenissä olevan vaihtarin kanssa jossain ihme Puuhamaassa(??) tässä lähellä. Haha oli hauskaa! Tuolla jättikiipeilytelineessä oli välillä oikeesti aika karmivaa ja tänään aamulla oli kädet ihan kipeenä kun olin roikkunu sielä ihan paineessa. :D Mut oli tosi hupaa! Se oli siis tämä paikka:http://www.schloss-dankern.de/ Kannattaa mennää sinne jos lapsettaa. Nyt pitää mennä vaihtamaan virallista päälle, kohta tulee host-Rotary-klubin nuorisovaihtomies hakeen mut ja muut vaihtarit meidän ekaan klubitapaamiseen.
Tuesday, August 28, 2012
AALLOT
Eilen ajettiin hostsiskojen, hostveljen, niiden isän ja hostsiskon poikaystävän kanssa Pohjanmeren rannalle ja sieltä lautalla Langeoog-saarelle. Se oli niin kaunis paikka ja sää oli parhain. Syötiin kalaa ja jätskiä, pelattiin rantalenttistä, heiteltiin mutaa toistemme päälle(toisiks kivointa) ja sukelleltiin aalloissa (kaikkein kivointa!). Njääääääh rakastuin siihen rantaan ja mereen!
Subscribe to:
Posts (Atom)